Full Version: Eläinten syömisestä
Eläinoikeusfoorumi > ELÄINTEN OIKEUDET, YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA > ELÄINTEN OIKEUDET JA ELÄINTEN SUOJELU
Siis Jonathan Safran Foerin opus. En ole vielä päässyt aivan loppuun (pokkarina englanniksi), mutta huomio kiinnittyi esimerkiksi että puhuu melko paljon kaloista. Arvelisin että on mahdollisuuksia uuteen eläinoikeusaaltoon tämän kirjan myötä.
QUOTE(Snödyli @ 2.2.2011, 19:55)
Siis Jonathan Safran Foerin opus. En ole vielä päässyt aivan loppuun (pokkarina englanniksi), mutta huomio kiinnittyi esimerkiksi että puhuu melko paljon kaloista. Arvelisin että on mahdollisuuksia uuteen eläinoikeusaaltoon tämän kirjan myötä.
Tämähän ilmestyy piakkoin myös suomeksi.
En oo kirjaa lukenut, vaikkakin kuullut siitä paljon. Se kirja on esim. tehnyt Natalie Portmanista vegaanin. Katoin myös tyypin haastattelun Colbert Reportissa (poliittinen satiiriohjelma), jossa se sanoo ettei kenenkään tarvi lopettaa lihansyöntiä, vain vähentää... ja eihän se ite ole vegaani. Oon nähnyt kirjan myytävänä myös joillain lentokentillä, vaikuttaa siis suositulta.
(Foerhan on kirjoittanut muitakin kirjoja, esim. Everything is Illuminated, josta on tehty elokuvakin.
Tää Eating Animals tais olla sen eka non-fic teos.)
(Foerhan on kirjoittanut muitakin kirjoja, esim. Everything is Illuminated, josta on tehty elokuvakin.
Tää Eating Animals tais olla sen eka non-fic teos.)
Tuntuu että eläinten hyvinvointikeskustelu on astunut Suomessa vaiheeseen, että yleisö ei ole enää varma mihin uskoa. 
Väitän että nyt on tärkeä päästä asian ytimeen, puhua tosipohjaisista asioista. Siis faktatietoa (inhoan kyllä fakta-sanaa, hyvin peruskoulumainen sana) asioista joista se on mahdollista (rajalla lienee esim. miten mitata tyytyväisyyttä ja ulkopuolella onko tappaminen väärin). Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät tiedä mihin uskoa, kentällä mellastaa niin ristiriitaista käsitystä: eläinoikeusaktivistien kauhukuvat ja bisnespuolen kiiltokuvat.
Tästä pääseekin siihen, että yhteiskunnallisessa mielipiteissä tieto ei aina paljoa paina. Ihmiset eivät tiedä useinkaan kovin paljoa, mutta mielipide kyllä heilahtaa. Osa on valmiita muuttamaan ajatuksiaan uuden tiedon myötä, mutta eivät kaikki.
Väitän että nyt on tärkeä päästä asian ytimeen, puhua tosipohjaisista asioista. Siis faktatietoa (inhoan kyllä fakta-sanaa, hyvin peruskoulumainen sana) asioista joista se on mahdollista (rajalla lienee esim. miten mitata tyytyväisyyttä ja ulkopuolella onko tappaminen väärin). Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät tiedä mihin uskoa, kentällä mellastaa niin ristiriitaista käsitystä: eläinoikeusaktivistien kauhukuvat ja bisnespuolen kiiltokuvat.Tästä pääseekin siihen, että yhteiskunnallisessa mielipiteissä tieto ei aina paljoa paina. Ihmiset eivät tiedä useinkaan kovin paljoa, mutta mielipide kyllä heilahtaa. Osa on valmiita muuttamaan ajatuksiaan uuden tiedon myötä, mutta eivät kaikki.
Tässä pieni Taloussanomien juttu kirjasta:
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/0...mia/20111728/12
Mun tuttavapiirissä tää nyt tuntuu herättävän keskustelua, mutta vielä näillä näkymin valitettavasti vain niiden joukossa, jotka ovat muutenkin ehkä hieman valvautuneemmasta päästä näiden asioiden kanssa.
Toivon tämän kuitenkin herättelevän ja ravistelevan edes joitain ihmisiä.
Itse jo harkitsen kyseisen kirjan suomenkielisen version ostamista, vaikuttaa nimittäin sen verran kiinnostavalta.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/0...mia/20111728/12
Mun tuttavapiirissä tää nyt tuntuu herättävän keskustelua, mutta vielä näillä näkymin valitettavasti vain niiden joukossa, jotka ovat muutenkin ehkä hieman valvautuneemmasta päästä näiden asioiden kanssa.
Toivon tämän kuitenkin herättelevän ja ravistelevan edes joitain ihmisiä.
Itse jo harkitsen kyseisen kirjan suomenkielisen version ostamista, vaikuttaa nimittäin sen verran kiinnostavalta.
Tilasin tän just, eli arviota tulossa tälle palstalle (tai blogiin) ehkäpä reilun viikon päästä. Riippuen tietysti kuinka nopeasti jaksaa lukea lävitse.
Oon luopio, enkä tilannut OE:lta. Viimeksi sain ootella yli kuukauden, tai oisko ollut lähemmäksi 2kk tilaamaani tuotetta. Niinpä valitsin edullisemman ja varmasti hyvin sujuvan vaihtoehdon hintaan 20,70 € sis. postit. Tai no pari muutakin kirjaa tulee samassa paketissa.
Oon luopio, enkä tilannut OE:lta. Viimeksi sain ootella yli kuukauden, tai oisko ollut lähemmäksi 2kk tilaamaani tuotetta. Niinpä valitsin edullisemman ja varmasti hyvin sujuvan vaihtoehdon hintaan 20,70 € sis. postit. Tai no pari muutakin kirjaa tulee samassa paketissa.
harmi että tperttillä on ollut huonoja kokemuksia oe:lta tilaamisesta! henkilökohtaisesti lupaan että kaikki oe:lta tilaajat tulevat saamaan nämä kyseiset kirjat viikon sisällä tilaamisesta.
Joo mä sain ainakin OE:lta kirjani kuudessa päivässä.
Ahmin tästä eilen puolet ja tänä iltana varmaan luen loppuun. Ei ehkä tee minusta vegaania (vielä), mutta varmasti alan entistä tarkemmin miettiä niiden eläintuotteiden käyttöä jotka vielä ruokavaliooni kuuluvat...
Hyvä teos myös niille, joita ei eläinten oikeudet kiinnosta, kirjassa on nimittäin aika puistattavaa matskua myös mm. ruokapöytään päätyvän lihan käsittelystä, ympäristön saastumisesta ja tautien leviämisestä. Voi siis laittaa vaikkapa jäyhänpuoleisen sukulaisen luettavaksi.
Foer on hyvin vakuuttavasti listannut kaikki lähteensä joita on peräti 50 sivun verran.
Hyvä teos myös niille, joita ei eläinten oikeudet kiinnosta, kirjassa on nimittäin aika puistattavaa matskua myös mm. ruokapöytään päätyvän lihan käsittelystä, ympäristön saastumisesta ja tautien leviämisestä. Voi siis laittaa vaikkapa jäyhänpuoleisen sukulaisen luettavaksi.
Foer on hyvin vakuuttavasti listannut kaikki lähteensä joita on peräti 50 sivun verran.
Miten kattava ja merkittävä lisäys se Suomen oloihin keskittyvä osio on?
Olen lukenut, hyvä teos. Suosittelen. Lihansyöntiä on käsitelty kattavasti eri näkökulmista ja lähteet lueteltu.
Helsingin Sanomissa oli iso juttu tästä (ovat muutenkin uutisoineet paljon eläimiin ja muuhun liittyvistä eettisistä kysymyksistä, esim. turkistarhausesta oli alkuvuonna iso juttu ja nyt oli kehitysapukohteesta..) ja kyllä oma mielenkiinto ainakin heräsi, täytynee tuo kirja lukaista, kun nyt kerta ihan suomeksi saadaan. Ja kannustaa tietty muitakin immeisiä lukemaan.
Arvosteluni tästä kirjasta.
Siinä lähinnä kerrotaan vain mitä eroja suomalaisessa eläintuotannossa on verrattuna kirjassa kerrottuun Yhdysvaltain tilanteeseen.
Siellä vain 1% tuotannosta tulee "perinteisiltä" perhetiloilta, muu eläintuotanto on kokonaan korporaatioiden hallussa. Suomessa suurin osa tiloista on pieniä (siis verrattuna USA:n tilanteeseen) perhetiloja, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näilläkin olisi samankaltaista tehotuotantoa kuin kirjassa esitetään.
QUOTE
Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä (eating animals) on saanut melkoista huomiota ja menestystä osakseen, kirjan oikeudet on myyty jo 16 maahan. Onko niin, että kun kuuluisa ja menestynyt kirjailija tarttuu aiheeseen on huomioarvo aivan eritasolla kuin nimettömien aktiivien lennäkeillä, jäsenlehdillä ja pienkustanteilla. Sillä mitään uutta tai mullistavaa tietoa eläinten tehotuotannosta tämä kirja ei tarjoa. Onpahan kuitenkin hyvä ja perusteellinen tutkimus tämän päivän eläintuotannon tilaan Yhdysvalloissa.
Foer käy lahtariesiliinat ja kumihanskat ravassa läpi kaikkein kapisimpia lihantuotannon muotoja; ryöstökalastusta, broilerin-, kalkkunan- ja sianlihankasvatusta sekä teurastamojen sadistisia kauhukuvia.
Lisäksi hän kertoo vierailuistaan "eettisen" tuotannon tiloilla sekä tekee salaisen öisen vierailun kalkkunankasvattamoon, jonka teksti on melko analyyttistä verrattuna vaikkapa aktivistilehtien sissiromantiikalle. Viimeksimainittuja on kyllä huomattavasti hauskempi lukea, mutta ehkäpä tämä Foerin tapa raportoida sopii paremmin tällaiseen laajalle yleisölle tarkoitettuun opukseen.
Kirja tarjoaa myös laajan kattauksen eläinoikeusfilosofiaa kuten pohdintoja spesismin eri muodoista. Voinkin kuvitella kirjan kuluvan akateemisten vegaanien lukupiireissä. Tietty intellektuaalisuus ja asioiden vierestä pohdiskelu johtanee kuitenkin siihen, että aiheesta mitään ennestään tietämätön tuskin jaksaa kirjaa läpi lukea, vaikkei tässä varsinaista tekstiä kuitenkaan kovin paljoa ole. 400:sta sivusta pelkät viitteet vievät jo viidenneksen. Luulen siis Foerin sanojen olevan kyvyttömiä vaikuttaa niihin joille ne ovat tarkoitetut.
Itse teksti on kuitenkin sen verran sujuvaa, että tällainen vähän koulutettu proletaarikin sai tämän luettua neljässä illassa, minkä nyt muulta lukemiselta ja ristikoiden täyttelemiseltä ehti.
Foer käy lahtariesiliinat ja kumihanskat ravassa läpi kaikkein kapisimpia lihantuotannon muotoja; ryöstökalastusta, broilerin-, kalkkunan- ja sianlihankasvatusta sekä teurastamojen sadistisia kauhukuvia.
Lisäksi hän kertoo vierailuistaan "eettisen" tuotannon tiloilla sekä tekee salaisen öisen vierailun kalkkunankasvattamoon, jonka teksti on melko analyyttistä verrattuna vaikkapa aktivistilehtien sissiromantiikalle. Viimeksimainittuja on kyllä huomattavasti hauskempi lukea, mutta ehkäpä tämä Foerin tapa raportoida sopii paremmin tällaiseen laajalle yleisölle tarkoitettuun opukseen.
Kirja tarjoaa myös laajan kattauksen eläinoikeusfilosofiaa kuten pohdintoja spesismin eri muodoista. Voinkin kuvitella kirjan kuluvan akateemisten vegaanien lukupiireissä. Tietty intellektuaalisuus ja asioiden vierestä pohdiskelu johtanee kuitenkin siihen, että aiheesta mitään ennestään tietämätön tuskin jaksaa kirjaa läpi lukea, vaikkei tässä varsinaista tekstiä kuitenkaan kovin paljoa ole. 400:sta sivusta pelkät viitteet vievät jo viidenneksen. Luulen siis Foerin sanojen olevan kyvyttömiä vaikuttaa niihin joille ne ovat tarkoitetut.
Itse teksti on kuitenkin sen verran sujuvaa, että tällainen vähän koulutettu proletaarikin sai tämän luettua neljässä illassa, minkä nyt muulta lukemiselta ja ristikoiden täyttelemiseltä ehti.
QUOTE(CrazyFrog @ 26.2.2011, 20:23)
Miten kattava ja merkittävä lisäys se Suomen oloihin keskittyvä osio on?
Siinä lähinnä kerrotaan vain mitä eroja suomalaisessa eläintuotannossa on verrattuna kirjassa kerrottuun Yhdysvaltain tilanteeseen.
Siellä vain 1% tuotannosta tulee "perinteisiltä" perhetiloilta, muu eläintuotanto on kokonaan korporaatioiden hallussa. Suomessa suurin osa tiloista on pieniä (siis verrattuna USA:n tilanteeseen) perhetiloja, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näilläkin olisi samankaltaista tehotuotantoa kuin kirjassa esitetään.
"Mutta entä jos ruoassamme olisikin tiedote, jossa kerrottaisiin, kuinka monta eläintä on tapettu, jotta saamme haluamamme eläimen lautasellemme? Esimerkiksi Indonesiassa troolattujen katkarapujen oheen liitettäisiin teksti: JOKAISTA KATKARAPUKILOA KOHTI MUITA MERIELÄIMIÄ TAPETTIIN JA VISKATTIIN TAKAISIN MEREEN 26 KILOA."
"Kuvittele, että eteesi tuodaan sushilautanen. Mutta lautasellasi ovatkin myös kaikki ne eläimet jotka tapettiin, jotta sinä saisit sushia. Lautasesi halkaisijan pitäisi olla puolitoista metriä."
"Kuvittele, että eteesi tuodaan sushilautanen. Mutta lautasellasi ovatkin myös kaikki ne eläimet jotka tapettiin, jotta sinä saisit sushia. Lautasesi halkaisijan pitäisi olla puolitoista metriä."
Juuri eilen luin kirjan loppuun, kannattaa ehdottomasti lukea!
Vaikuttaa erittäin fiksulle tämä kirjoittaja.
Itse olen hyvin herkkä ihminen ja jotkut kuvaukset teurastamoista olivat todella raakoja. Itkettyähän tämänkin kirjan aikana tuli..
Ihmiset ovat niin julmia etten edes sitä pysty sanoin kuvaamaan.
Vaikuttaa erittäin fiksulle tämä kirjoittaja.
Itse olen hyvin herkkä ihminen ja jotkut kuvaukset teurastamoista olivat todella raakoja. Itkettyähän tämänkin kirjan aikana tuli..
Ihmiset ovat niin julmia etten edes sitä pysty sanoin kuvaamaan.
QUOTE(tytteli @ 20.5.2011, 14:23)
Juuri eilen luin kirjan loppuun, kannattaa ehdottomasti lukea!
Minulla on vielä hieman kesken, mutta varsin tiivis, asiallinen ja tunteita herättävä paketti kyseessä.
QUOTE
Itse olen hyvin herkkä ihminen ja jotkut kuvaukset teurastamoista olivat todella raakoja. Itkettyähän tämänkin kirjan aikana tuli.. Ihmiset ovat niin julmia etten edes sitä pysty sanoin kuvaamaan.
Ihmiset ovat niin julmia etten edes sitä pysty sanoin kuvaamaan.Samansuuntaiset mietteet täällä. Jostakin käsittämättömästä syystä menin vielä ostamaan Gail A. Eisnitzin kirjan Slaughterhouse: The Shocking Story of Greed, Neglect, and Inhumane Treatment Inside the US Meat Industry. Joitakin pätkiä silmäiltyäni en ole lainkaan varma siitä, tuleeko tuota ikinä luettua läpi. Sen verran kylmäävältä vaikuttaa...
Mie luin tänään sen käännetyn osuuden loppuun ja en kyllä oo niin vakuuttunut ku luulin et tulisin olemaan. Voi olla, et oon sit ehkä liian hardlineri, mut jotenki jäi vähän semmonen, no, laimee, maku suuhun tosta kirjasta, varsinkin niistä vikoista luvuista missä alko tuntumaan et se Foer jotenki selittelee et "Joo, ei me olla vegaaneita, mut hirveesti me ajatellaan kaikkee ja ollaan tosi huolissamme" en tiedä, voi olla et oon myös tänään niin ärrinmurrin, etten jaksa löytää mistään mitään positiivista.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että voisin kierrättää tota muutamalla tutulla luettavana, jos vaikka oppisivat jotain
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että voisin kierrättää tota muutamalla tutulla luettavana, jos vaikka oppisivat jotain
Kiinnostavaa nähdä, mitä tuosta tulee, vai tuleeko mitään:
Natalie Portman Helming Documentary Based on Jonathan Safran Foer’s ‘Eating Animals’
QUOTE
After dabbling into the directing world with a segment in New York, I Love You and the short Eve, Oscar-winning actress Natalie Portman is moving onto bigger (and more vegan-friendly) things. After doing an interview with the French site Chap, author Jonathan Safran Foer confirmed last summer that the actress has been planning a documentary based on his non-fiction novel, Eating Animals. [ThePlaylist]
Foer commented on the subject, saying, “[Portman] wants to make a very personal documentary. She contacted me, she told me that she loved the book. I know her now, I will help her eventually, but it will be her vision. She’s only at the very beginning.”
Eating Animals is a memoir centering on Foer‘s journey to discover everything about the food we ingest on a daily basis. Not only did he explore factory farming and commercial fisheries, but he also investigated various health risks associated with American factory farming.
Foer commented on the subject, saying, “[Portman] wants to make a very personal documentary. She contacted me, she told me that she loved the book. I know her now, I will help her eventually, but it will be her vision. She’s only at the very beginning.”
Eating Animals is a memoir centering on Foer‘s journey to discover everything about the food we ingest on a daily basis. Not only did he explore factory farming and commercial fisheries, but he also investigated various health risks associated with American factory farming.
Natalie Portman Helming Documentary Based on Jonathan Safran Foer’s ‘Eating Animals’
"She contacted me, she told me that she loved the book."
Tekeeköhän näyttelijätär tästä romanssin? (En ole koskaan oppinut rakastamaan englannin kieltä.) Minusta kirja oli järkyttävä; se oli jo kierrätyskeskuksen pussiin menossa, vaan otin sentään pois.
Tekeeköhän näyttelijätär tästä romanssin? (En ole koskaan oppinut rakastamaan englannin kieltä.) Minusta kirja oli järkyttävä; se oli jo kierrätyskeskuksen pussiin menossa, vaan otin sentään pois.
Luin. Jos en jo olisi vegaani nyt olisin.
Suosittelen.
Suosittelen.
Olin lykännyt tämän kirjan lukemista. Pelkäsin, että se olisi raskas. Olikin helppolukuinen. Antoi (lisää) ajattelemisen aihetta.
Minusta aiva loistava kirja! Muutti minut lakto-ovo-vegestä vegaaniksi ja aktivoijuin vuosien hilijaiselon jäläkeen eo-toimintaan Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan 
) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen!
Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan ) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen!
QUOTE(pure @ 1.3.2012, 10:48)
Minusta aiva loistava kirja! Muutti minut lakto-ovo-vegestä vegaaniksi ja aktivoijuin vuosien hilijaiselon jäläkeen eo-toimintaan Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan ) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen!
Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan ) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen! Jep, kyl toi kirja pisti miettimään, iteki oon vähentäny eläinperäset tuotteet minimiin (lakto-ovo olin jo valmiiks). Poikkeuksena äidin ruoat, joita syön muutaman kerran kuussa kotona käydessäni. Perheeni/kaverini ovat valitettavasti erittäin epäluuloisia kasvissyöntiä/veganismia kohtaan, pikkuveliki totes Foerin kirjan otsikon luettuaan et "Ei h*******, et kai sä taas lue jotai tällasta?!"
QUOTE(pure @ 1.3.2012, 10:48)
Minusta aiva loistava kirja! Muutti minut lakto-ovo-vegestä vegaaniksi ja aktivoijuin vuosien hilijaiselon jäläkeen eo-toimintaan Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan ) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen!
Oon myös suositellu sitä kaikille, kaikenkarvasille tuttuille (jopa äitille ostin kirjan ) ja oon jaksanu nostaa aihetta keskusteluihi koska kirja o aika hyvä myös iha ummikoille ja avvaa varmasti monen silimiä. Suosittelen! Täysin samaa mieltä. Kun mä aloin lukea kirjaa, söin vielä jonkin verran maitoa ja kananmunia. Kirja puhutteli tosi raskaasti ja itkin monta kertaa, kun luin sitä. Nyt ei enää tee onneksi mieli syödä eläinkunnan tuotteita ja tästä saan kiittää suurelta osin Jonathan Safran Foeria. Kirja on ihan loistava lahjavinkki ihmiselle, joka tarvitsee herätyksen! <3
This is a "lo-fi" version of our main content. To view the full version with more information, formatting and images, please click here.