Huomattava osa ilmastoa kuormittavista päästöistä aiheutuu ruoantuotannosta. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä lähes 20 % tulee maataloudesta. Ruoantuotantoketjussa syntyvistä kasvihuonekaasuista merkittävimmät ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.

Kansainväliset järjestöt Food Policy Research Institute (IFPRI), Food and Agriculture Organization (FAO) ja International Livestock Recearc Institute (ILRI) ovat julkaisseet raportin nimeltään Karjatalous vuoteen 2020 asti (Livestock to 2020).

Raportissa ennustetaan maailmanlaajuisen lihan tuotannon ja kulutuksen kasvavan 65 prosentilla ja maidon tuotannon ja kulutuksen kasvavan 87 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. 84 prosenttia tästä kasvusta tulee tapahtumaan kehitysmaissa. Raportin mukaan kasvu tulee tapahtumaan länsimaisten tehotuotantotilojen ja saasteita vähentävän teknologian avulla.

Vegaanit eivät käytä  nahkatuotteita, kuten nahkavaatteita, -kenkiä ja -vöitä, mutta miksi?

On yleinen harhaluulo, että nahka olisi ylijäämätuote, jonka takia eläimiä ei tapeta. Toinen harhaluulo on, että nahka olisi ympäristöystävällinen luonnontuote. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Nahka on lihateollisuuden tärkein sivutuote, ja suurin osa markkinoilla olevasta nahasta tulee tehotuotantotiloilta. Lihateollisuus tarvitsee nahoista saatavat tulot, jotta lihan hinta pysyy alhaisena. Nahka voi olla peräisin vaikkapa lehmästä, siasta, hevosesta, vuohesta tai lampaasta. Erityisen ylellisenä pidettyä nahkaa saadaan abortoiduista vasikoista ja karitsoista.