Eläinoikeusliike saavuttaa tavoitteitaan vaikuttavalla vauhdilla. Iloisia uutisia eläinten olojen paranemisesta kuullaan tämän tästä sekä Suomesta että ulkomailta. Mihinkään näistä tavoitteista ei päästäisi ilman ihmisiä, joilla on tarve puolustaa heikompia. Eläinoikeusaktivisti Markku Korkeala muistuttaa, että liikkeessä toimiminen ei ole vain altruistista supersankariutta, vaan hauska ja sosiaalinen harrastus.

Markku, 24, ryhtyi eläinaktivistiksi, koska eläinten puolustajia ei ole tarpeeksi.

"Eläinten hyväksikäyttö on laajaa, ja siitä on tullut osa yhteiskuntamme rakennetta. Asia ei tunnu kiinnostavan ihmisiä: eläinten oikeuksia pidetään hiusten halkomisena moniin muihin aikamme ongelmiin verrattuna."

Markku kävi toimeen ja meni mukaan Helsingin Oikeutta Eläimille -ryhmän toimintaan noin vuosi sitten.

"Aloin käydä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen nettisivuilla, eläinoikeusfoorumilla ja Oikeutta Eläimille -irc-kanavalla. Foorumilaisten tapaamisessa opin tuntemaan ihmisiä paremmin", Markku muistelee.

Hänen oli helpompaa tulla mukaan, kun tunsi jo valmiiksi joitakin aktivisteja, eikä lopuillakaan ollut mitään ystävystymistä vastaan.

OE:n toiminnan peruspilareita on informaation levittäminen eri tiedotuskanavien kautta.

"Infopöydänpito, mielenosoitukset, seminaarit, videoillat, performanssit, valokuvanäyttelyt, tukikeikat", Markku listaa toimintatapoja.

Kortensa voi kantaa kekoon myös vaikkapa esiintymällä mediassa tai osallistumalla infomateriaalin, kuten lentolehtisen ja lehden, tuottamiseen. Tapahtumien, kuten syksyn 2005 ruoanjakotapahtuma Kasviskekkereiden järjestäminen on yksi Markulle mieluisimmista toimintamuodoista.

"Yhdessä tekemisestä, sitoutumisesta ja vastuun kantamisesta saa onnistumisen elämyksen. Samalla oppii uutta ja pääsee hyödyntämään omaa erityisosaamistaan."

Markku vakuuttaa, että toiminnalla saadaan asioita aikaan. Silloin tällöin esimerkiksi mielenosoituksissa saa kuulla ikäviä kommentteja ohikulkijoilta, mutta joskus taas infopöydän avulla saadaan joku kiinnostumaan veganismista tai mukaan toimintaan tulee uusi aktivisti.

Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin on viime aikoina saatu paljon iloisia eläinoikeusuutisia – esimerkiksi Marimekko- ja Karttula-kampanjoiden voitoista ja Itävallan uudesta eläinsuojelulaista. Ne pitävät yllä Markun, kuten monien muidenkin eläinoikeustoimijoiden, uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Eläinoikeustoiminta on tuonut Markun elämään paitsi uuden harrastuksen myös tyttöystävän ja samanhenkisiä kavereita. Ihmisiin tutustuu toiminnan ohella konserteissa, bileissä ja yhteisissä illanvietoissa.

Markku myöntää, että eläinoikeusliikkeen toimintakulttuurissa ja -tavoissa löytyy kehitettävää. Demokraattisuuteen pyrkivässä toiminnassa vastuu kasautuu helposti harvojen harteille, ja aktiivisimmista jäsenistä muodostuu epävirallisia johtajia. Näitä ongelmia pyritään ratkomaan esimerkiksi kehityskeskusteluissa.

Yhdessä toimiminen antaa Markun mielestä paljon uusia ideoita ja motivaatiota.

"Aina pääsee tekemään monenlaista ja ottamaan itse vastuuta", hän kiittelee ja sanoo toiminnan olevan joustavaa: erilaisia projekteja ja kampanjoita aloitetaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Jokaisen aktivismi on erilaista.

Mitä eläinaktivisti toivoo? "Turkistarhauksen kieltäminen Suomessa on realistinen tavoite. Toivon myös, että yhä uudet ihmiset ryhtyisivät kasvissyöjiksi ja vegaaneiksi."

"Ilman toimintaa maailma ei muutu miksikään", Markku lähettää terveisensä lehden lukijoille.

Eläinoikeusfoorumi löytyy sivuilta www.oikeuttaelaimille.net/foorumi.

Artikkeli on julkaistu Oikeutta Eläimille -yhdistyksen lehdessä numero 2/2006.